logo Jaa asia jolla on merkitystä!

Neljä lasta pelkäsivät äitiään. Nyt aikuisina, heillä on hänelle jotain sanottavaa.

Tämä tyttären aikuisena kirjoittama kirje sai varmasti hänen äitinsä kyyneliin, mutta ei surusta. Jokainen vanhempi toivoo tällaista tunnustusta, mutta kuullakseen nämä sanat lapset tulee kasvattaa hyvin. Nyt tiedämme, miten se onnistuu!

"Lapsena luulin, että olin huonoin äiti maailmassa. Muut lapset söivät aamiaiseksi keksejä, ja minä jouduin syömään päivittäin itkien puuroa, kananmunia ja paahtoleipää. Keksejä ei ollut.

Samoin koulussa - muut lapset oli saivat lounaaksi suklaapatukoita ja sipsejä, ja minä aina voileipiä. Ainoa asia (melko itsekkäästi) joka lohdutti minua oli se, että siskoni ja kaksi veljeä kärsivät yhtä paljon kuin minä. Äiti oli yhtä ikävä meille kaikille, poikkeuksetta.

Piditkö tästä artikkelista? Jaa se. Jaa Facebookissa

Ruoka on vasta alkua... Kun Halusin leikkiä ystävieni kanssa ulkona, minun täytyi kertoa, että minun pitää palata kotiin – ja minun oli parempi olla myöhästymättä edes paria minuuttia. Jouduin aina pukeutumaan puhtaisiin vaatteisiin ja peseytymään päivittäin, ja ystävät koulusta saivat kävellä jopa muutaman päivän samassa mekossa, eikä mitään tapahtunut. He kehuivat myös, että heidän ei arvitse peseytyä viikonloppuisin ja että he saivat nukkua kahteentoista!

Miten haaveilinkaan myöhään nukkumisesta, mutta äiti ei antanut armoa. Vaikka menin nukkumaan perjantaina vasta klo 21, lauantaina minun oli noustava jo ennen klo 8:aa. Ja tämä jatkuva kurinalaisuus...muiden lapsien ei tarvinnut tehdä mitään, ja me jouduimme petaamaan sängyt itse, järjestämään vaatteet, ja jopa pesemään astiat ja opetteleman äidiltä kokkausta. Joskus sisarusten kanssa ajatelimme, että äitimme ei nuku öisin, vaan että hän miettii vain toinen toistaan kauheampia tehtäviä meille.

Jaettu nyt

× Tykkää sivustamme jaatama.fi Facebookissa. Pidin siitä jo.