Mies sai kirjeitä 77 vuoden ajan menehtyneeltä isältään. Kuolinvuoteellaan hän saa viimeisen viestin...
Aina välillä Rafael avasi uuden kirjeen, esimerkiksi tämän otsikolla "Kun rakastelet ensimmäistä kertaa":
"Onneksi olkoon, poika! Älä huoli, ajan mittaan nämä asiat ovat paljon helpompia ja tulet siinä koko ajan paremmaksi. Ensimmäinen kertani ei ollut kovin viehättävän tytön kanssa, lisäksi hän oli paljon vanhempi ja kokeneempi kuin minä. Toivottavasti sinulla kävi parempi tuuri.
PS. Tästä kirjeestä on parempi olla kertomatta äidillesi.
Kuten aina, rakkaudella,
Isä."
Rafaelin isä oli miettinyt asiat pitkälle...
"Kun sinusta tulee isä...”
Nyt tiedät, mitä todellinen rakkaus on. Todennäköisesti olet ajatellut, millaista rakkaus naista kohtaan on ja kyllä, se on rakkautta, mutta tunne jota tunnet lasta kohtaan, on jotain aivan muuta. Onkohan minulla pojanpoika vai pojantytär.
Nauti vanhempana olemisesta! Aika kuluu nopeasti, älä jätä väliin tärkeitä hetkiä, koska ne eivät tule takaisin. Auta vaimoasi huolehtimaan lapsista ja ole hyvä isä, poikani".
Lukiessan tämän kirjeen Rafael ei voinut vastustaa kiusausta ja avasi ylimääräinen kirjeen. Hän ei rikkonut lupausta - hän tiesi, että tämä tilanne ei tapahdu. Kuoressa olivat sanat: "Jos huomaat olevasi homo":
"Mitä sanoa? Kiitän Jumalaa, että olen jo kuollut. Vitsi! Tiedät, että pidän huonoista vitseistä ja en tiedä, miksi kuolemani muuttaisi mitään. Jossain vaiheessa elämääni tajusin, että keskitymme liiaksi merkityksettömiin asioihin. Luuletko että jokin voisi muuttaa tunteeni sinua kohtaan? Älä viitsi! Olkaa onnellisia yhdessä. "
Jotkut kirjeet olivat erittäin lyhyitä...
Lyhin kirje oli vain viisi sanaa, ja otsikko oli "Kun äitisi menee pois"...
"Äitisi on nyt minun kanssani."
Rafael luki viimeisen kirjeen sairaalassa 85-vuotiaana. Hän tiesi olevansa viimeisillä hetkillään, joten hän avasi kirjeen tekstillä "Kun on aikasi koittaa":
"Toivon, että lukiessasi tämän kirjeen ehdit elää pitkän elämän. Se oli ensimmäinen kirje jonka kirjoitin ja se oli helpoin kirjoittaa. En tuntenut enää surua tai katumusta. Minusta tuntuu, että kun pääsee tiettyyn pisteeseen elämässä, kaikki muuttuu.
Viimeisinä päivinä ajattelin elämääni paljon. Se oli lyhyt, mutta ihana. Olin isäsi, olin naimisissa äitisi kanssa, mitä muuta sitä voisi haluta ollakseen onnellinen? Saatoin lähteä rauhassa, ja nyt on sinun aikasi mennä ja löytää rauhaa.
Viimeinen mietteeni on...älä pelkää. Kaipaan sinua.
Isä."
Varsin koskettava tarina, joka kannattaa näyttää läheisille!
